- Täsmähaku
Dearwa!
Mie tykkään ainaki olla kuumala ilmala tuola turvekammissa sielä on viileää. Sitte ko laittaa ressun ovenreikhään ei ees' sääsket haittaa,vain kylläpä net tykkää minusta...Hei!
Vuokrayksiössä keskellä kaupunkia. Kaikki lähellä ,myös naapurit. Ikkunat sellaiset, ettei ulkoapäin näkyisi, kun puolialastomana hillun siellä. Ja kukaan ei soittelisi ovikelloa vaan minä olisin se joka joka paikkaan menisin.
Majakassa lähellä Provincetownia Cape Codin liepeillä, kirjoittaisin kirjoja ja katselisin merta.
Itse asun omakotitalossa 300 metrin päässä merenrannasta ja 3km päässä keskustasta. Ei voi valittaa, olen tyytyväinen:)
Niin isolla maaläntillä ettei naapureista tiedä ja meren/ järven rannalla pienehkö vanha hirsitalo. Ulkosauna ehdottomasti
Semmoinen Bill Gatesin talon kaltainen, mutta pienempi Lake Washingtonin rannalla olis mukava... paitsi se liikenne on ihan syvyyksistä ja järvi on täynnä idioottien muskeliveneitä - kyllä nykyinen on sittenkin parempi.
Tontti pitäisi olla kooltaan sellainen, etteivät naapurit häiriinny, jos poksautan keskeltä pihaa vaikkapa jäniksen ruokatarpeiksi. Ja mielellään ainakin sen verran rantaviivaa, että saa laiturin ja veneen laitettua. Keskelle tonttia tulisi omakotitalo ja runsaat harrastetilat kaikenlaiselle rakentelulle ja askartelulle.
Kyllä mää kotona mieluiten asun:)
kehtoisiko sitä kortteerata autralialaisen rantapummin lailla näin kesällä? =oo =D
New Yorkissa, joka on oikea KAUPUNKI toisin kuin Oulu.
Nykyinen ok-talo on paras. Olen asunut kaketsulla, tuirassa, maikkulassa, kaakkurissa ja parissa muussakin paikassa. Nyt on koti löytynyt.
Asuisin mieluiten kantapääkävelijän alapuolella,rumpali asuisi alapuolellani ja tikanheittäjä seinän takana,nii ja oishan siinä tilaa yhdelle ikiremontoijallekkin,sekä muutamalle kyttääjä muorillekkin,siis kerrostalossa tietennii.
Asuisin tilavassa talossa isolla tontilla meren/ison järven lähellä..... jossa ei ole naapureita heti vieressä.... olisi iso piha jonka voisin ite suunnitella ja toteuttaa... jossa voisi koirulikin kirmailla vapaasti... ihan normi talo vaan yksi kerroksinen ja pihasaunakin olis kiva lisä....niin siellä rannassa sitten...
Hööh!! merenrannalla jatkuva tuuli ja nujakka! Minä asuisin mieluiten kestilässä. Tuo pieni kirkonkylä Siikalatvan alueella olen viettänyt lukuisia kesiä erään sukulaiseni kesämökillä aina myöhä syksyyn asti. Tullut aina pääsiäisen tienoolla ollut pariviikkoa sitten taas juhannuksena. Siellä on myös kiva elämän kumppani, jonka kanssa on ollut mahtavaa viettää yhteistä aikaa miten on kumppanille parhaiten sopinut. Täällä mökillä olen jälleen odottelen ensiviikolla lämpenevää säät on myös kiva päivä takana. Palvelut täällä on ihan melkein OK kauppoja kaksi terveyspalvelutkin ja ravitsemusliike pankki ja automaatti seinässä mitä sitä muuta enää mies kaipaa? Ennen kaikkea aakeeta laakeeta mukava kävellä peltojen laitaa niin tutuksi tullutta reittiä aamuvarhaisella ystävän luo kahville. Viedä niittykukkia maljakkoon istua aamu auringossa käsikädessä pihakeinussa ja jutella mukavia. . . . . .
Kerrostalossa keskellä kaupunkia. Olen lähes aina asunu. En voi valittaa, enkä halua vaihtaa
Olen suunnitellut unelma taloni viime syksyn ja talven aikana. Se on kaksikerroksinen, vaalea puutalo jossa on 3 mh, oh, s, ph, khh, kph, kirj, et, kuisti, terassi, parveke, aula ja tietysti tärkein: iso keittö ja ruokailutila! Haaveilen myös isosta tontista järven tai joen läheisyydessä.
Mutta mutta...haaveilen myös pienestä talosta Isossa- Britanniassa tai Sckotlannissa jossain maaseudulla...
Taas iski tämä ''sisustuskärpänen'' , aloin haaveilemaan ja kattelemaan netistä asuntoja vaikkei varaa olekkaan! :D
Minä haluaisin asua järven tai meren rannalla keskellä kaupunkia ja omakotitalossa.
Asun siellä, missä haluan. Talvet omakotitalossa ja kesät mökeilläni. Vaihtelua saan mökkien hiljaisuuteen käväisemällä välillä miljoonakaupunkien huiskeessa ihmisiä katselemassa, taidenäyttelyissä, museoissa, konserteissa ja oopperoissa. Eli nautin elämästäni täysin siemauksin!
Olen asunut tätä omakotia 30 vuotta. Kun viivähdän pohjoisessa ja joudun palaamaan Oulun tuntumaan. Tulee suunnaton kaipuu ja ikävä tunturin hiljaisuuteen, verkkaisuuteen, luonnon lähelle. Itsestäkin käsittämätöntä.
Eihän sieltä ole pakko takaisin tulla. Ihan oikeasti, onhan siellä eräkämppiä missä yöpyä ja päivät voi kuljeskella ja istuskella ihailemassa. Eikä maksa mitään, ruokaa saa luonnostakin.