Suomessa järjestetään vuosittain tuhansia ensisijaisesti työttömille henkilöille tarkoitettuja työvoimakoulutuskursseja. Kurssien valikoima ulottuu aina ammattialalle tutustuttavasta korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen saakka.
Tänä vuonna työministeriö on varannut koulutuksen hankintaan yhteensä 205 miljoonaa euroa.
Suurimpia koulutusryhmiä ovat teollinen työ, hallinto- ja toimistotyö, rakennusalan sekä palvelualojen työt.
Valtaosa koulutuksesta on ammatillista, mutta paljon on myös niin sanottua valmentavaa koulutusta, kuten maahanmuuttajakoulutusta, tietotekniikkaa ja kielikoulutusta, kertoo ylitarkastaja Markku Virtanen työministeriöstä.
Koulutusta ei järjestetä mutu-tuntumalla, vaan sen suunnittelusta ja järjestämisestä vastaavat TE-keskusten työvoimaosastot sekä työvoimatoimistot. Kurssien järjestäminen perustuu alueellisesti ja paikallisesti kattavaan ennakointiin.
"Teemme vuosittain satoja tuhansia yrityskäyntejä ja kartoitamme koulutus- sekä yritysten henkilöstön osaamistarpeen. Tietoa saamme myös omista asiakasrekistereistä, etujärjestöiltä ja opetushallituksesta", Virtanen toteaa.
Kuljetusalalle työllistytään hyvin
Työvoimakoulutuksen kysyntä on selvästi suurempaa kuin sen tarjonta. Viime vuonna koulutushakemuksia jätettiin runsaat 136 000 ja koulutuksen aloitti 64 100 henkilöä, kertoo työministeriön ylitarkastaja Eric Hällström.
Hällströmin mukaan opiskelijapalautteesta saatava tieto osoittaa työvoimakoulutuksen hyödyllisyyden. Runsas kolmannes koulutuksen työttömänä aloittaneista ilmoitti työllistyvänsä välittömästi koulutuksen jälkeen. Heistä yli 80 prosenttia uskoi työllistymisen liittyvän juuri saatuun työvoimakoulutukseen.
"Kaikki on tietysti suhteellista. Jotkut voivat vaatia käytetyltä rahalta suurempaa työllistämistehokkuutta. Kuitenkaan minkään muun koulutuksen työllistäviä vaikutuksia ei ole seurattu niin paljon eikä vaikutuksista ole saatu yhtä paljon näyttöjä kuin työvoimakoulutuksesta."
Työvoimakoulutuksen onnistuminen ammatillisen osaamisen lisääjänä vaihtelee aloittain hyvin suuresti.
Viime vuoden opiskelijapalautteen mukaan tuloksekkaimpia ammattitaidon lisäämisessä olivat terveydenhuolto- ja sosiaalialan sekä kuljetusalan koulutukset, selittää ylitarkastaja Hällström.
Työllisyyskurssien hyöty on välillä asetettu kyseenalaiseksi ja väitetty niiden avulla vain puhdistettavan työttömyystilastoja. Hällström myöntää tilastojen parantuvan, kun ihmisten status muuttuu työttömästä opiskelijaksi.
"Silti voin sanoa, että lähes kaikki työviranomaiset yrittävät parantaa työttömien asiaa ja yritysten mahdollisuuksia saada tarvitsemaansa työvoimaa. Voi kuitenkin olla joitain tapauksia, jotka tyytyvät tilastoilla kikkailuun. Yleensä kysymyksessä on silloin niin sanottu pakko-osoitus koulutukseen."
Eric Hällströmin mukaan suurin osa opiskelemaan hakeutuvista tekee sen vapaaehtoisesti. Vain kymmenen prosenttia hakeutuu koulutukseen työttömyyspäivärahojen menettämisen pelossa.