- Täsmähaku
Olen syntyjäni Tuiran tyttö ja nykyään keskustalainen. Poliittisesti olen edistyksellinen demari, jolle yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus on sydämenasia. Kevään 2011 vaaleissa tulin valituksi kansanedustajaksi. Vaikutan myös Oulun kaupunginvaltuuston varapuheenjohtajana sekä Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallituksen varapuheenjohtajana. Identiteettini on vahvasti pohjoinen ja oululainen.
Koulutukseltani olen filosofian maisteri Oulun yliopistosta. Ennen eduskuntatyötä työskentelin Oulun seudun ammattikorkeakoulussa Kulttuurialan yksikön tutkimus- ja kehityskoordinaattorina.Tätä aiemmin olen työkseni kierrättänyt paperia ja muita hyötyjätteitä sekä vielä aiemmin jakanut lehtiä Heinäpään alueelle.
Elän tavallista lapsiperheen arkea kahden kouluikäisen lapsen äitinä. Minulla ei ole autoa, ja minulle saa aina tarjota kyytiä ellen ole pyörällä liikkeellä. Vapaa-aikani vietän lasten kanssa, luen, kirjoitan ja sauvakävelen. Kauneinta mitä minusta on sanottu, on se että hymyni on tarttuvaa.
Viimeisimmät kuulumiset kotisivuillani: http://tytti.info/
Blogeissani käsittelen yhteiskunnallisia asioita A:sta Ö:hön pohjoisen äänen ollessa vallitseva.
Kesän kääntyessä elokuuksi eurokriisissä puhutaan entistä painokkaammin Euroopan keskuspankin toimista. Esillä on ollut perinteinen setelirahoitus, eli EKP:n uskotaan ja odotetaan laukaisevan kriisin rahan määrää lisäämällä.
Tätä vastaan on esitetty ainakin kaksi argumenttia: ensinnäkin EKP:n toimet ovat demokraattisen vaikuttamisen ulkopuolella. Poliitikkojen yritykset ratkaista eurokriisi mittavin palomuurien näyttäisi saveen syöksyneeltä, eikä politiikoilla olisi minkäänlaista sananvaltaa EKP:n johtokunnan päätöksiin. Poliittisena hankkeena euro kärsisi kolauksen, ja EU:n demokratiavaje kasvaisi.
Toinen vasta-argumentti on vähintään yhtä kitkerä: rahan määrän lisääminen voisi saada inflaation karkaamaan. Se olisi katkeraa kalkkia tavallisille säästäjille. Kolmaskin perustelu on ja se on ehkä painavin: setelirahoitus on EU:n perussopimuksen vastainen. Jo pelkästään EKP:n nykyisten toimien johdosta esimerkiksi Saksan Hessenin osavaltion eurooppaministeri Jörg-Uwe Hahn suunnittelee keskuspankin haastamista EU-tuomioistuimeen.
Euro pitää pelastaa. Se on taannut suomalaisille alhaisen korkotason, mistä tavalliset asuntovelalliset ja yrittäjät ovat voineet olla hyvillään. Euroalue ei ehkä ole optimaalisin valuutta-alue, mutta sellaista olisikin vaikea perustaa. Ei esimerkiksi Italia olisi optimaalinen valuutta-alue: sen eteläinen osa elää tyystin toisessa talousmaailmassa kuin vauras pohjoinen. Eikä Suomikaan täyttäisi optimaalisen valuutta-alueen kriteerejä. Metsä-Suomi elää aivan erilaisessa suhdannesyklissä kuin pääkaupunkiseutu.
Eurossa ei olekaan kyse pelkästä rahasta. Euro on myös poliittinen valinta. Valuutan valinta on aina sitä: Suomen markka merkitsi eron tekemistä Venäjän valtakuntaan ja Suomen oman valtiollisen elämän rakentumista. Suomen päätös liittyä yhteiseen eurooppalaiseen rahaan merkiksi sitoutumista länteen – Eurooppaan ja sen muodostamaan turvallisuusyhteisöön.
Ratkaisun avaimet ovat lopultakin Euroopan keskuspankilla. Sillä on tälläkin hetkellä teknisesti ottaen instrumentit säätää korkotasoa mieleisekseen. EKP:n tulee ottaa käyttöön epätavalliset rahapoliittiset toimet. Tähän sillä on oikeudelliset perusteet: EKP:n tehtäviin kuuluu huolehtia että sen rahapolitiikka välittyy markkinoille. Sen kuuluu käyttää tähän vaadittavia keinoja. Eivätkä toimet välttämättä laukaisisi inflaatiota: esimerkiksi saksalaisen Die Zeit -lehden taloussivuilla arvioitiin epäluottamuksen markkinoilla olevan niin suurta, etteivät liikepankit laittaisi rahaa liikkeelle. Sen sijaan eurokriisi helpottaisi ja Euroopassa päästäisiin todellisten haasteiden pariin: lievittämään nuorisotyöttömuuttä ja eriarvoisuutta.