Lähimmäisesi voi olla erilainen

Raamatussa sanotaan hyvin selvästi, ettei yksikään ihminen voi teoillaan eli omilla arkielämän näytöillään miellyttää Jumalaa niin paljon, että hän voisi sielunsa pelastaa. Tästä huolimatta hyvin monet kristillisetkin tahot antavat välillä ymmärtää, että ollakseen aito kristitty pitäisi käyttäytyä tietyllä tavalla ja näyttää tietynlaiselta.

Meille kaikille on annettu jonkinlainen maalaisjärki, jota ei kannata myöskään uskontiellä hävittää. Kymmenen käskyä ja kultainen sääntö ovat selvää pässin lihaa. Niiden mukaan jokaisen kristityn tulisi pyrkiä elämään, sillä niiden noudattaminen suojelee elämää. Kaikki asiat eivät kuitenkaan ole niin mustavalkoisia. Monen asian synnillisyys tai synnittömyys riippuu täysin siitä, miten ihminen osaa perustella kyseisen asian omalla kohdallaan eli tekeekö hän esimerkiksi jotain itsekkäästä vai epäitsekkäästä motiivista käsin. Raamatusta löytyy paljon myös niitä kohtia, jotka ovat oikeasti tulkinnan varaisia asioita. Tämän vuoksi, niin uskon, tämä meidän kristikuntamme on niin jakaantunut tänä päivänä. Yhden omatunto kieltää toisen asian, toisen omatunto toisen asian.

Luther opetti, että ihmisen ei saisi koskaan toimia omaa omaatuntoansa vastaan. Jos joku kokee pukeutumisen punaiseen synniksi, hänelle se on synti, vaikka Raamatusta ei löydykään tukea tällaiselle kiellolle. Tosin suurin osa kristityistä on sitä mieltä, että kaikki värit ovat Jumalan luomia ja niitä voi siksi käyttää vapaasti omaksi ja muiden iloksi.  Tunnen kuitenkin myös niitä kristittyjä, jotka haluavat pukeutua hyvinkin synkkiin ja värittömiin vaatteisiin, mutta se on heidän omantunnonvalintansa, ei niinkään Jumalan tahto.

Kiinalainen viisauskirjallisuus tuntee sanonnan: ”Jos et ole antanut anteeksi lähimmäisellesi hänen erilaisuuttaan, olet vielä kaukana viisauden tieltä.”

HELI MATTILA

Diakoni